Oluen värin (työ.1) ja katkeroaineen määritys (työ.2)

Työ.1

Työn tarkoitus:
Värin absorbanssin määritys

Työn vaiheet:
Ensin oluesta poistettiin hiilihapot ultraäänihauteessa ja sitten se suodatettiin 0,45µm suodattimella.
tämän jälkeen suodatettu olut laitettiin 10mm kyvettiin joka taas laitettiin spektrofotometriin joka 430nm aallonpitoisuudella määritti oluen värin joka lopuksi laskettiin.

Tulosten tarkastelu:
Katkeruus EBC= A439 (absorbanssi) * 25
0,427*25= 10,675
Mitattava olut määriteltiin keltaiseksi.

Työn tarvikket:
UV-Vis spektrofotometri
kyvettiadapteri
10mm kyvetti
0,45µm suodatinpatruuna ja ruisku
ultraäänihaude




2. työ
Työn tarkoitus:
Määrittää katkeroaine pitoisuus oluesta

Työn vaiheet:
Oluesta poistettiin ultraäänihauteessa hiilidioksidi ja sitten sitä otettiin 10ml erlenmeyer-pulloon johon myös lisättiin iso-oktaania (20ml) ja 6M HCL(0,5ml) ja näitä sekoitettiin magneettisekoittimella. Sitten pipetoitiin pasteur-pipettiin emulsioitunutta iso-oktaania kvartsikyvettiin johon oli liuonnut oluen humala ja toiseen kyvettiin puhdas iso-oktaani nollanäytteeksi. Nämä näytteen laitettin uv/vis -analysaattorilla joka mittasi ensin nolla näytteen uv-valolla näytteen pitoisuuden jotta tämä laite kalibroituisi. tämän jälkeen tutkittava näyte laitettin uav valoa vasten ja siitä saatiin tulos. sitten iso-Oktaani kaadettin kyveteistä ja erlenmeyeristä jätepulloon.

Työn tulosteet:
Katkeroainepitoisuus (EBU)= 50x A275
A275= näytteen mitattu absorbanssi aallonpituudessa 275nm

50 x 0,759=37,95  EBU

Tarvikkeet
2x kyvettiä
olut 10ml
iso-oktaania 20ml
6molaarista HCL(suolahappoa) 0,5ml
erlenmeyerpullo
pasteur lasipipetti
ultraäänihaude

Alkoholipitoisuuden määritys oluesta tislaamalla

Työn tarkoitus:
Tislata alkoholia oluesta

Työn vaiheet:
Koota tislauslaitteisto.
sitten tislata olutta niin että lämpötila pysyy siinä 79-84 asteen välissä eikä ylitä sitä ettei tisleen mukana tule vettä. liian alhaisessa lämötilassa taas erottumista ei tapahdu.

Sitten tislauksen jälkeen 1ml tislettä dekassa punnittiin analyysivaa'alla.
tämän jälkeen katsottiin etanolin tiheyttä vastaava massaprosenttisuus taulukosta.

Tulokset:
0,8232kg/dm3 ja tämän massaprosenttisuus 88.


Tulosten tarkastelu:
työ jouduttiin tekemään toiseen kertaan sen takia että tisleeseen tuli vettä.

Panimo

Ensin laiteisto pestiin hapolla ja emäksellä sitten vasta vedellä ja vetyperoksidilla elikkä nesteitä johdettiin siiviläkattilasta pumpulla mäskäyskattilaan. tätä tehtiin pariin kertaan ja sitä pumpattiin käymisastiaan.

Mäskäys:
mäskäys aloitettiin sillä että vettä keitettiin mäskäyskattilassa noin 100 asteeseen. siinä meni aikaa sen pari tuntia ja sen jälkeen siihen lisättiin maltaat joita sekoitettiin veteen. sitten mäski siivilöitiin pariin kertaan vierteeksi ja maltaat poistettiin vierteestä. tähän sitten lisättiin humala ja hiiva. humalan piti antaa hautua vierteessä jonkin aikaa ja hiiva lisättiin vasta kun vierteen lämpötila oli tarpeeksi jäähtynyt. sitten vierre pumpattiin siivilän kautta käymisastiaan pariksi viikoksi.
tämän jälkeen olut annettiin viellä käydä pullossa.

Puupelletinkokonaislämpömön määritys pommikalorimetrillä

Työn tarkoitus:
Määrittää pelletistä vapautuva lämpömäärä kemiallisessa reaktiolla.

Työn vaiheet:
pommi koottiin siten että puupelletti laitettiin näyte kuppiin ja se laitettiin elektrodirenkaaseen.
renkaan ja pelletin ympärille laitettiinn metallilankaa joka lopuksi sytyttää pelletin palamaan.
sitten pommin pohjalle laitettiin tislattua vettä 1ml ja pommin kansi laitettiin paikoilleen ja kiristysrengas ruuvattiin kiinni.

Pommi täytettiin puhtaalla hapella jota oli 30bar jotta muu ilma poistuisi pommista.

Kalometrissa olevaan sankoon laitettiin 2L vettä joka on 20 asteista.
tämän jälkeen pommilaitettiin sankoon ja  pommiin liitettiin sytytyskaapelit.
kalometrin kansi laitettiin paikoilleen ja sekoitusmoottori kiinnitettiin hihnalla.
Ensin sekoittimen piti pyöriä 5min ja luettiin aloitus lämpötila
5min jälkeen kirjattiin lämpötila 1min välein

pommi räjäytettiin 10 min kohdalla sekoituksen aloittamisesta
sitten luettiin läpötilat 45,60,90 ja 105 sekuntin kuluttua räjäytyksestä ja kirjoitettiin lämpötiloja.

Tulosten tarkastelu:

Näytteen lämpöarvon määritys:

Lämmönsiirto levylämmönvaihtimella

Työn tarkoitus:
perehtyä lämmönvaihtimen rakenteeseen ja toimintaan sekä määritää lämmönvaihtimen lämpöhäviöt.

Työn suoritus:
ensin avattiin kaikki venttiilit lämmönvaihtimeen ja piti lukea rotametristä virtaus ja lämpömittarista veden lämpötila. Sitten laskettiin kylmän ja kuuman veden virtauksen maksimi ja katsottiin niiden lämpötilat jotka merkittiin taulukkoon.

Tulosten tarkastelu: Ilmeisestikkin laiteessa virtaus muuttui ja siksi läpöhäviön lämpötila muuttui negatiiviseksi.

Kaava:

Q1=mvcv(tts ttu)

Vedenimukyvyn imukorkeus klemmin menetelmän mukaan

Työn tarkoitus:
Määrittää vedenimukyky kartongin imukorkeudesta.

Työn vaikeet:
astiaan laitettiin vettä ja kartonginpalat(jotka oli leikattu kone ja poikkisuunnan mukaan) laitettiin pyykkipojalla klemmiin kiinni.
sitten palat laskettiin vesi astiaan ja annettiin veden nousta kartonkia pitkin 10min ja sen jälkeen kynällä merkittiin veden kosteusraja. sitten kartonginpalojen kosteusrajat mitattiin ja siitä laskettiin keskiarvo.

Välineet:
vesiastia, vesi, klemm ja kartonkia 15mm X 200mm

Tulosten tarkasstelu:

Työn arvionti:
työ onnistui hyvin

Pähkinöiden uuttaminen ja rasvan määritys

Tarkoitus:
Saada uuttamalla pähkinöistä rasvaa

Työn vaiheet:
Ensin murskata pähkinät ja ottaa 10g:n testierä
Sitten pähkinät laitettiin Soxhlet laitteiston keskiosan irtonaiseen uuttohylsyyn.
Tämän jälkeen punnittiin pyörökolvi kieuhumakivien kanssa(tätä tulosta käytettiin loputuloksen laskussa).
Tämän jälkeen kolviin lisättiin etanolia puolitoistakertainen määrä kuin uutto laitteen keskiosan tilavuuteen verrattuna.
Sitten aloitin uuttamisen ja keskiosan piti tyhjentyä 8 kertaa 1,5 tunnissa.
Kun lopetin uuton niin annoin kolvin olla viellä vesihauteessa että ylimääräinen etanoli haihtuisi pois.
Sitten kolvin pistettiin 105 asteiseen lämpökaappiin jossa haihtuisi loputkin liuottimet.
 sen jälkeen kolvi laitettiin eksikkaatoriin jäähtymään jonka jälkeen kolvi ja rasva punnittiin.

Laitteet/välineet:
tislausvälineistö
pähkinät
etanoli

Tulokset:

a=rasvan paino, g
m=näytteen paino
x=rasvan määrä%'                  
                                                                    Tulosten tarkastelu: Pähkinäpussissa on 46g/100g. Rasvaa saatiin vähemmän mitä pussin sivussa luki koska pähkinöitä ei uutettu tarpeeksi